ruskea-valkoinen
musta-valkoinen ruskein merkein
kolmivärinen

Dreeveri
(Drever; Swedish Dachsbracke; Basset suédois)

Luokitus:
Alkuperämaa: Ruotsi
FCI – nro: 130
Ryhmä: 6
Ajavat ja jäljestävät koirat
Alaryhmä: 1.3
Pienet ajokoirat


Historia:
Ei ole tarkkaa tietoa, milloin dreeveri luotiin, mutta luullaan että se on hyvin vanha rotu.

Keskieuroopassa kehitettiin 1800-luvulla mäyräkoiran ja paikallisten ajokoirien avulla pienajokoira,(basset-tyypin koira) Westfälische dachbracke (Westphalian Dachsbracke; Basset de Westphalie). Tavoitteena pidettiin 36-40 cm säkäkorkeutta, pitkää sekä vahvaa runkoa sekä vahvoja raajoja, joiden katsottiin olevan eduksi kestävässä ajotyöskentelysssä vuoristoseudulla. Dachsbracken -rotumääritelmä vahvistettiin 1898. Samanaikaisesti kehitettiin Sveitsissä 30-38 cm korkea, hitaasti ajava koira, joka sai 1908 nimekseen niederlaufhund.

Tanskassa koiranjalostaja Frandsen kehitti Strellufinajokoiran risteyttämällä dachsbracken sveitsiläisten pienajokoirien kanssa.

Ruotsalaiset toivat Strellufinajokoiraa maahan ja risteyttivät sen Ruotsissa olevien dachsbracken-koirien kanssa. Kasvatus-ja jalostustoiminta oli voimakasta 1930-luvulla. Vuonna 1945 aloitettiin uusi, laajamittainen siitostyö, jossa luotiin mustamanttelinen dachsbracken.

Ensimmäinen rotujärjestö perustettiin Ruotsissa 1944, Ruotsin Dreeverijärjestö, Ruotsin Kennelliitto hyväksyi rodun 1947 (säkältä 2 cm verran korkeampi) ja rotumääritelmä vuodesta 1953, kun FCI hyväksyi dreeverin Ruotsin rotuna. Dreeverit joutuivat myös Pohjois-Ameriikkaan, missä Kanadan Kennelklubi hyväksyi 1956. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Dreeveri on populaarinen koira. Rotua on pidetty vain metsästyskoirana.

Käyttö metsässä:
Dreeveri on erittäin sopiva jäniksen ja ketun metsästykseen, Ruotsissa käytetään myös kaurin metsästykseen. Dreeveriä käytetään myös  allround-metsästyskoirana ja jäljestyskoirana.
Dreeverin monipuolisesta käytöstä ei pitäisi olla haittaa sen ajo-ominaisuuksille. Älykäs dreeveri osaa kyllä erottaa eri metsästystilanteet toisistaan, ovathan varusteetkin erilaiset.


Harrastaa dreeverillä:
Dreeverin kanssa voi myös harrastaa tokoa tai agilityä. Dreeverin tottelevaisuuskoulutus on haastavaa dreeverin luonteen takia (se ei älykkäänä mutta itsenäisenä koirana ole aina samaa mieltä puuhan mielekkyydestä...) mutta ei suinkaan mahdotonta kun saa koiran hoksaamaan homman hyvät puolet (irtiolon ja makupalat...). Tottelevaisuuskoulutus ei vaikuta negatiivisesti koiran metsästysintoon vaikka niin usein luullaan. Päinvastoin se voi helpottaa yhteistyötä ja koiran ohjattavuutta metsästystilanteissa.
Dreeveri nauttii liikkuvana koirana agilitystä, kun se vain ensin saa juonesta kiinni. Kovin kovaa hyppyyttämistä kannattaa kuitenkin ehkä välttää, onhan dreeverillä pitkäselkäisenä riski loukata selkänsä. Koiran notkeutta ja reaktiokykyä agility ainakin kehittää. Jotkut ovat kokeilleet dreeverinsä taitoja tokossa ja agilityssa aina kilpailuissa asti.

HUOM!
Muista, että metsästyskoiralta et voi vaatia samanlaisia saavutuksia kun esimerkiksi palveluskoiralta.


Käyttäytyminen / luonne:
Dreeveri on tarkkaavainen, tasapainoinen, älykäs, energinen, innokas ja helposti koulutettava ajokoirarotu, ei missään nimessä aggressiivinen hermostunut eikä arka, mutta samalla myös hyvin jääräpäinen. Dreeverin metsästysinto on hyvin vahva.

Yleisvaikutelma:
Melko pitkärunkoinen ja matalaraajainen, ilmentää ennemminkin voimaa ja rotevuutta kuin jaloutta ja nopeutta. Hyvää ryhti, hyvin kehittyneet lihakset ja kettterät liikkeet. Sukupuolten väliset rakenne-erot ovat selvät.

Säkäkorkeus :

Urokset 32-38 cm. Ihannekorkeus 35 cm;
Nartut  30-36 cm. Ihannekorkeus 33 cm;

Karva: Karheaa, tiiviisti rungomyötaistä ja suoraa. Päässä, korvissa ja raajojen alaosassa karva on lyhyempää, kaulassa, selässä ja reisien takaosassa pitempää kuin muualla. Hännän alapuoli on harjamainen, ei kuitenkaan viirimäinen. Tarviaa hyvin vähän huoltamista.

Väri: Kaikki värit yhdistyneenä valkoisiin merkkeihin ovat hyväksyttyjä lukuunottamatta valkovoittoisuutta ja maksanruskeaa. Värit ovat puhtaat ja mahdollisimman jyrkästi toisistaan erottuvat. Valkoiset merkit näkyväät edestä, sivuilta ja takaa. Niiden tulee mieluiten muodostaa "pläsi" ja täysi "kranssi", myös raajoissa, käpälissä ja hännänpäässä tulisi olla valkoista. Värien symmetrisyys on toivotttavaa, (puna)ruskea-valkoinen/reddish-brown-white, musta-valkoinen/black-white tai kolmivärinen/tricolour;

Päänmuoto:
Pää pitäisi olla suhteellisen suuri, pitkänomainen ja kirsua kohti kapeneva.

Kallo-osa: Vain hieman holvautunut.
Otsapenger: Vähäinen.

Kasvonpiirteet:

Kirsu: Väriltään musta ja sieraimet ovat hyvin kehittyneet ja avoimet.

Kuono: Hyvin kehittynyt, ei ylhäältä eikä sivulta katsottuna suippo. Kuononselkä on suora tai hieman kupera.

Huulet : Peittävät hampaat tiiviisti. Suupielet ovat tiiviit.

Leuat/hampaat/purenta: Leuat ovat voimakkaat. Säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purenta, tasapurenta hyväksytään.

Silmät: Kirkkaat, ilmeikkäät ja väriltään tummarusket, eivät ulkonevat eivätkä tuijottavat. Silmäluomet ovat tiiviit.

Korvat: Melko alas kiinittyneet, keskipitkät, leveät, sileinä riippuvat ja kärjestään pyöreähköt. Korvan sisäreuna on tiivisti poskenmyötäinen.

Kala: Suhteellisen pitkä ja voimakas, kauniisti ja sulavasti runkoon liittyvä, ei löysää kaulanahkaa.

Runko:

Selkä: Vahva ja lihaksikas, selkälinja on hieman laskeva.

Lanne: Vahva, suhteellisen lyhyt ja sivulta katsottuna hieman kaareva.

Lantio: Pitkä, leveä ja hieman viisto.

Rintakehä: Hyvin kehittynyt, munamuotoinen ja selvästi kyynärpäiden alapuolelle ulottuva. Takimmaiset kylkiluut ovat hyvin kehittyneet.

Alalinja ja vatsa: Rintakehän alalinja liittyy sulavasti hieman kohoavaan vatsaviivaan.

Häntä:
Pitkä ja tyvestään voimakas. Hännän asento on mieluiten riippuva, se saa nousta korkeammalle, ei kuitenkaan koskaan selän päälle.

Raajat:

Eturaajat: Eturaajat ovat voimakasluustoiset ja edestä katsottuna suorat.

Lavat: Pitkät ja leveät, lapaluun harjanne on hyvin kehittynyt. Lavat ovat tiiviisti rungonmötäiset ja sivulta katsottuna noin 50° kulmassa vaakatasoon nähden. Lapojen lihakset ovat hyvin kehittyneet.

Olkavarret: Suhteellisen pitkät, leveät ja tiiviisti rintakehän myötäiset, kuitenkin vapaasti liikkuvat, muodostavat lapaluiden kanssa noin 100° kulman.

Kyynarpäät: Eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.

Ranteet: Joustavat

Välikämmenet: Sivulta katsottuna hieman viistot.

Käpälät: Tiiviit, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja päkiät hyvin kehittyneet. Käpälät eivät ole sisä- eivätkä ulkokierteiset.

Takaraajat: Takaraajat ovat takaa katsottuna yhdensuuntaiset.

Reidet: Leveät ja lihaksikkaat.

Polvet: Hyvin kulmautuneet.

Kintereet: Leveät, vahvat ja hyvin kulmautuneet.

Välijalat: Lyhyet ja lähes pystysuorat. Kannukset tulee poistaa.

Käpälät: Kuten etukäpälät.

Liikkeet:
Tasapainoiset, yhdensuuntaiset ja maatavoittavat. Selkälinja on liikkeessä vakaa.

Virheet:
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet ovat hylkääviä virheitä.

HUOM! Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

 

Käytetyt mateeriaali: http://www.dreeveri.fi/rotu.htm